Tie oikea-aikaiseen apuun väkivallan ehkäisemiseksi 

Summary

Työskentelemme Nicehearts ry:n WahvaNainen-toiminnassa maahan muuttaneiden ja romanitaustaisten naisten kanssa ja tässä kirjoituksessa pohdimme, miten palvelujärjestelmä, tiedotus ja yhteistyö voivat toimia tehokkaammin ja tarjota väkivallan uhreille oikea-aikaista ja asianmukaista tukea. Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään 25. marraskuuta muistuttaen, että väkivallan torjuminen on yhteinen tehtävä. Tehdään näkyväksi se, mikä ei saa jäädä piiloon. 

Yhteiskirjoitus 

Lähisuhdeväkivalta koskettaa monia ihmisiä, mutta usein apu ei saavuta niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Naisiin kohdistuva väkivalta pysyy usein näkymättömissä, koska vain joka kolmas nainen Suomessa ilmoittaa tapauksista viranomaisille. Naisten ja lasten suojeleminen väkivallalta edellyttää palvelujärjestelmämme sujuvoittamista ja tiedon lisäämistä sekä yhteiskunnassa että ammattilaisten keskuudessa. Väkivallan vastaisella viikolla haluamme nostaa esiin muutamia keskeisiä teemoja, jotka ovat ratkaisevia oikea-aikaisen ja vaikuttavan avun saavuttamiseksi. 

Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään 25. marraskuuta muistuttaen, että väkivallan torjuminen on yhteinen tehtävä. Suomessa lähisuhdeväkivalta koskettaa tuhansia naisia ja lapsia vuosittain, mutta avun hakeminen ja saaminen eivät aina ole helppoa. Kielimuurit, kulttuuriset normit ja tiedon puute luovat esteitä, jotka on purettava yhdessä.  

Työskentelemme Nicehearts ry:n WahvaNainen-toiminnassa maahan muuttaneiden ja romanitaustaisten naisten kanssa ja tässä kirjoituksessa pohdimme, miten palvelujärjestelmä, tiedotus ja yhteistyö voivat toimia tehokkaammin ja tarjota väkivallan uhreille oikea-aikaista ja asianmukaista tukea. Tehdään näkyväksi se, mikä ei saa jäädä piiloon. 

Kolmasosa naisista EU:ssa on kokenut väkivaltaa kotona, työpaikalla tai julkisella paikalla. Nuoret naiset kertovat kokeneensa työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja muita väkivallan muotoja ikääntyneitä naisia enemmän. Nämä ovat tuloksia EU:n sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevasta tutkimuksesta, jonka Eurostat (EU:n tilastovirasto), EU:n perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) tekivät vuosina 2020–2024. (https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/pr-2024-eu-gender-based-violence-survey_fi.pdf) 

Lähisuhdeväkivalta koskettaa monia ihmisiä, mutta usein apu ei saavuta niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Naisiin kohdistuva väkivalta pysyy usein näkymättömissä, koska vain joka kolmas nainen Suomessa ilmoittaa tapauksista viranomaisille. Naisten ja lasten suojeleminen väkivallalta edellyttää palvelujärjestelmämme sujuvoittamista ja tiedon lisäämistä sekä yhteiskunnassa että ammattilaisten keskuudessa. Väkivallan vastaisella viikolla haluamme nostaa esiin muutamia keskeisiä teemoja, jotka ovat ratkaisevia oikea-aikaisen ja vaikuttavan avun saavuttamiseksi. 

Esteet avun hakemiselle ja saamiselle 

Avun hakemista ja saamista estävät usein seuraavat tekijät: 

• Kielimuuri ja kulttuuriset normit: Monille naisille kielitaidon puute tai puolison toimiminen tulkkina luo esteen itsenäiselle avun hakemiselle. Lisäksi kulttuuriset uskomukset, voivat oikeuttaa väkivallan ja estää naisia puhumasta kokemuksistaan. 

• Pelot: Monet naiset pelkäävät lastensuojelun tai puolison reaktioita, mikä estää heitä hakemasta apua. 

• Ymmärryksen puute väkivallan muodoista: Henkinen, taloudellinen tai kunniaan liittyvä väkivalta ei aina tunnistaudu väkivallaksi edes uhrille itselleen. 

Palvelujärjestelmän kehittämistarpeet 

Palvelujärjestelmässä on havaittu merkittäviä puutteita, jotka vaativat korjausta: 

• Tiedon ja koulutuksen lisääminen: Työntekijöiden on tärkeää tunnistaa väkivallan monet muodot ja ymmärtää, että väkivalta ei kuulu mihinkään kulttuuriin tai uskontoon. Koulutus auttaa ammattilaisia tukemaan asiakkaitaan ilman ennakkoluuloja. 

• Oikeudelliset puutteet: Suomen lainsäädännössä on aukkoja, kuten sovittelukäytännöt lähisuhdeväkivaltatapauksissa ja lapsen oikeuden korostaminen molempiin vanhempiin väkivallasta huolimatta. Nämä seikat vaarantavat sekä äitien että lasten hyvinvoinnin. Tähän tulossa toivottavasti muutos (ks. https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/stm-pyytaa-lausuntoja-lahisuhdevakivallan-sovittelun-lopettamisesta) 

Yhteistyön ja tiedon levittämisen tärkeys 

Väkivallan ehkäisyssä yhteistyö on avainasemassa. On tärkeää tehdä yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka työskentelevät väkivaltaa käyttävien miesten kanssa. Esimerkiksi Miehet ry, Miessakit ry ja Jäbät & Tunteet tarjoavat apua tunteiden käsittelyyn ja väkivallasta luopumiseen, mikä voi katkaista ylisukupolvisen väkivallan kierteen. 

Lisäksi tiedon levittämistä on tehostettava. Tieto naisten oikeuksista, palveluista ja lapsen asemaan liittyvistä kysymyksistä on vietävä suoraan kohderyhmille heidän omalla kielellään. Tiedotuksen on oltava jatkuvaa, eikä sitä voi rajoittaa vain yhteen teemaviikkoon vuodessa. 

Tavoitteena matalan kynnyksen palvelut 

On luotava järjestelmä, jossa väkivaltaa kokenut nainen saa tukea jokaisessa prosessin vaiheessa. Tämä edellyttää: 

• Selkeää ja saavutettavaa tietoa palveluista. 

• Ammattilaisten kouluttamista tarjoamaan oikea-aikaista tukea. 

• Matalaa kynnystä avun hakemiselle – niin naisille kuin miehille. 

Yhdessä kohti väkivallatonta yhteiskuntaa 

Tämä kirjoitus on askel kohti yhteistä tavoitetta: väkivallan ehkäisyä ja turvallisempaa yhteiskuntaa. Meidän on varmistettava, että oikea tieto tavoittaa jokaisen, joka sitä tarvitsee. Siksi teemme työtä tänään, huomenna ja jokaisena päivänä. Tehdään yhdessä väkivallasta historiaa. 

Naima el Issaoui, Nicehearts ry, hallituksen jäsen  

Johanna Sjöholm, Nicehearts ry, toiminnanjohtaja 

Minna Lehmuksenkukka, Nicehearts ry, WahvaNainen toiminnan johtajata 

Samira Chakir, Nicehearts ry, WahvaNainen palveluohjaaja 

Sini Kangaspeska, Nicehearts ry, WahvaNainen, palveluohjaaja