Järjestöjen kannanotto: Lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen edistää ihmisoikeuksia, erityisesti naisten oikeuksia 

Me kannanoton allekirjoittaneet 17 tasa-arvo-, ihmisoikeus- ja väkivaltatyötä tekevää järjestöä kannatamme hallituksen esitystä muuttaa sovittelulakia uhri- ja kokijalähtöisemmäksi luopumalla sovittelusta lähisuhdeväkivaltatapauksien kohdalla.  

Naisiin kohdistuva, erityisesti lähisuhteissa tapahtuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus, joka on Suomessa hälyttävän yleistä. Parisuhteessa fyysistä väkivaltaa on kokenut Suomessa joka kolmas ja henkistä väkivaltaa joka toinen nainen. Lähisuhdeväkivalta on vahvasti sukupuolittunut väkivallan muoto, jonka osapuolet ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa. Koska sovittelun on aina perustuttava vapaaehtoisuudelle, on lakiuudistus jo tästä näkökulmasta välttämätön.   

Lähisuhdeväkivallan rajaaminen sovittelun ulkopuolelle korjaa useita nykyisen sovittelujärjestelmän ongelmia ja vastaa Suomen kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä saamiin huomautuksiin. Lakimuutos parantaa erityisesti naisten oikeusturvaa lähisuhdeväkivaltaa koskevissa rikostapauksissa ja mahdollistaa Istanbulin sopimuksen hengen mukaisesti uhrin pääsyn tuomioistuimeen.  

Me allekirjoittaneet haluamme kiinnittää lakia valmistelevien tahojen huomion seuraaviin, lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta keskeisiin asioihin:

1. Lähisuhdeväkivallan uhrien palveluohjauksen toimivuus on varmistettava, ja palveluohjausvastuun on oltava viranomaistahoilla ja hyvinvointialueilla. Palveluohjausvastuullisilla tulee olla ajankohtaiset tiedot väkivallan uhria tukevista palveluista ja järjestöistä. Hyvinvointialueilla on oltava pysyvät koordinaatiorakenteet ja selkeät palvelupolut lähisuhdeväkivaltaan liittyen.

2. Väkivaltatyötä tekevien järjestöjen rooli keskeisenä ja tärkeänä palveluntarjoajana on tunnistettava, ja tälle työlle on taattava riittävät resurssit. Osan sovitteluun aiemmin ohjatuista varoista voisi ohjata tukipalveluita tarjoavien järjestöjen toiminnan vahvistamiseen. Myös hyvinvointialueiden ja Seri-tukikeskusten resursseja vahvistamalla voidaan varmistaa, että lähisuhdeväkivallan osapuolet saavat tarvitsemansa avun ja tuen.

3. Poliisin ja muiden viranomaisten osaamisen ja kapasiteetin vahvistamiseen lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja käsittelyssä on lisättävä resursseja. Poliiseja ja viranomaistahoja on koulutettava mm. lähisuhdeväkivallasta, kunniaan liittyvästä väkivallasta ja pakottavasta kontrollista, sekä perheiden monimuotoisuudesta. Myös poliisin kansainvälistä yhteistyötä on selkeytettävä ulkomailla tapahtuneen väkivallan käsittelyn varmistamiseksi.

4. Lapsen asemaan ja perheiden moninaisuuteen on kiinnitettävä erityishuomiota kaikkien lähisuhdeväkivaltatapausten käsittelyssä. Viranomaisten edellyttämä lasten huolto- ja tapaamisasioiden sovittelu voi pahimmillaan toimia tekijälle väkivallan ja vallan käytön jatkumona, eikä sovittelussa välttämättä tunnisteta lähisuhdeväkivaltaa tai pakottavaa kontrollia. Perheväkivaltatilanteissa on huomioitava myös perheeseen kuuluvat lapset, jotka eivät ole kirjoilla samassa osoitteessa.

5. Suomen oikeusjärjestelmän on otettava kokonaisvaltainen lähestymistapa lähisuhdeväkivallan käsittelyä kohtaan. Lähisuhdeväkivallan ilmenemismuodot ovat hyvin moninaiset, joista osa on yleisen syytteen alaisia ja osa asianomistajarikoksia. Olisikin syytä harkita tiettyjen asianomistajarikosten rajaamista sovittelun ulkopuolelle, etenkin jos kyseisessä lähisuhteessa esiintyy myös yleisen syytteen alaista väkivaltaa. 

Toteutuessaan lakimuutos on voitto ihmisoikeuksille, erityisesti naisten oikeuksille Suomessa. Lähisuhdeväkivallassa on kyse vakavasta rikoksesta, ei yksityisasiasta. Se on yhteiskunnallinen ja sukupuolittunut ongelma, joka ei ratkea anteeksi pyytämällä.  

Tuemme hallitusta työssään luopua lähisuhdeväkivallan sovittelusta. 

Mukana kannanotossa:  

1. Amnesty International Suomen osasto ry 
2. Ensi- ja turvakotien liitto ry 
3. Exit ry 
4. Ihmisoikeusliitto ry 
5. Miehet ry 
6. Monika-Naiset liitto ry 
7. Monimuotoiset perheet -verkosto 
8. Naisasialiitto Unioni ry 
9. Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry 
10. Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry 
11. Naisten Linja Suomessa ry 
12. Naistenkartano ry 
13. Nicehearts ry 
14. Trasek ry 
15. Tukikeskus Varjo (VIOLA -väkivallasta vapaaksi ry & Oulun ensi- ja turvakoti ry) 
16. Tukinainen ry 
17. Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry  

Lisätiedot: 

Silla Kakkola, pääsihteeri 
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry 
+358 50 469 6242