8.11.2024 järjestetty Wahvat Naiset* -tilaisuus kokosi asiantuntijoita, tasa-arvon puolustajia ja järjestöjen edustajia keskustelemaan maahanmuuttajanaisten työllistymisestä Suomessa.
Tilaisuus Eurooppasalissa nosti esiin yhden aikamme keskeisistä kysymyksistä: sanommeko maahanmuuttajille tervetuloa vai tervemenoa? Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja koulutuksen, segregaation ja työllistymisen kytköksistä sekä jaettiin henkilökohtaisia kokemuksia ja konkreettisia ratkaisuja.
Presidentti Tarja Halonen: Yhdenvertaisuuden eteen on vielä paljon tehtävää
Tilaisuuden avasi presidentti Tarja Halonen, joka painotti ihmisten liikkumisen olevan normaali osa yhteiskuntien kehitystä. Hän muistutti, että Suomi on ollut edelläkävijä naisten oikeuksien suhteen, mutta tämä on saattanut synnyttää harhakuvan tasa-arvon täydellisestä toteutumisesta.
Halonen korosti, että työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä on edelleen todellinen ongelma. Erityisesti maahan muuttaneiden naisten potentiaali jää usein huomaamatta, koska heidän osaamistaan ei tunnisteta tai arvosteta riittävästi. Tämä ilmenee muun muassa koeaikojen syrjivässä käytössä sekä uralla etenemisen esteissä.
Halonen päätti puheenvuoronsa toteamalla, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus työelämään ja järjestöjen, kuten Niceheartsin rooli voi monella tapaa olla merkityksellistä.
Wahvat naiset verkostoa ja naisjärjestöjen edustajia 8.11.2024 Eurooppasalissa, Presidentti Tarja Halonen
Venla Bernelius: Kaupunkisegregaatio ja verkostojen puute työllistymisen esteinä
Dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta esitteli tutkimustietoa koulutuksen, segregaation ja työllistymisen välisistä yhteyksistä. Hänen mukaansa Suomen työikäinen väestö kasvaa nykyään vain maahanmuuton ansiosta, mutta silti maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisessä on merkittäviä esteitä.
Wahvat naiset verkostoa ja naisjärjestöjen edustajia 8.11.2024 Eurooppasalissa, Tutkija Venla Bernelius
Keskeisiä havaintoja olivat muun muassa:
-
Maahanmuutto ratkaisevana väestönkasvun tekijänä: Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 5,6 miljoonaa asukasta, mutta syntyvyyden ollessa alhainen maahanmuutto on ainoa merkittävä työväestön kasvun lähde.
-
Verkostoihin pääsyn vaikeudet: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten on vaikeampi päästä ammatillisiin ja sosiaalisiin verkostoihin, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä.
-
Kaupunkisegregaatio korostaa eriarvoisuutta: Sosioekonomiset ja etniset eriytymiset vaikuttavat merkittävästi työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksiin. Helsingin alueilla, joilla vieraskielisten osuus on korkea, nuorten lukiovalinnat ovat huomattavasti vähäisempiä, mikä heijastuu myös heidän tulevaisuuden työmahdollisuuksiinsa.
-
Oppimistulokset ja työllistymishaasteet: Maahanmuuttajataustaisten oppimistulokset jäävät Suomessa suhteessa kantaväestöön poikkeuksellisen alhaisiksi OECD-maiden vertailussa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti myös heidän työllistymismahdollisuuksiinsa koulutuksen jälkeen.
Naapuriäitien** tarinat: Toivoa ja haasteita kotoutumisessa
Naapuriäidit Kinchit Reddhiman ja Banafsheh Eshraghi jakoivat omat kokemuksensa kotoutumisesta ja työelämään pääsystä Suomessa. Haasteista huolimatta Suomi on rakas kotimaa.
-
Kinchit Reddhiman, oikeustieteen asiantuntija ja mentori, toi esiin, kuinka maahanmuuttajanaisten itseluottamusta ja osaamisen tunnistamista tulee vahvistaa. Hän kertoi esimerkkien avulla, miten oikeanlainen tuki voi auttaa navigoimaan suomalaisessa työelämässä.
-
Banafsheh Eshraghi, kasvatustieteilijä ja psykologi, korosti monialaisen työn ja yhteisöllisen tuen merkitystä. Hän painotti, että kotoutumisen onnistuminen vaatii sekä yksilön että yhteiskunnan panosta.
Mitä seuraavaksi?
Tilaisuuden yhteisessä keskustelussa nostettiin esiin tarve konkreettisille toimenpiteille syrjinnän vähentämiseksi ja mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi.
Keskeiset kehitysehdotukset:
1. Segregaation torjuminen: Kaupunkiympäristöjä on kehitettävä niin, että asuinpaikka ei määritä ihmisen mahdollisuuksia koulutukseen tai työelämään.
2. Työmarkkinoiden avautuminen: Syrjintää on vähennettävä työpaikoilla, ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille on tarjottava selkeitä polkuja työelämään
3. Verkostojen rakentaminen: Yhteiskunnan ja työelämän verkostot ovat avainasemassa maahanmuuttajien työllistymisessä. Näitä tulee avata maahan muuttaneille aktiivisemmin
4. Oppimismahdollisuuksien parantaminen: Maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksellista tukea on lisättävä erityisesti matematiikassa ja muilla perustaitojen alueilla, joissa he ovat jääneet jälkeen kantaväestöstä.
*Wahvat Naiset -verkosto kiittää kaikkia osallistujia ja puhujia inspiroivasta tilaisuudesta. Yhdessä voimme rakentaa tasa-arvoisemman ja osallistavamman Suomen, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua.
Wahvat naiset verkoston perustajia ovat Nicehearts ry:n tasa-arvon lähettiläs, emerita Vantaan kaupungin johtaja Ritva Viljanen ( https://www.nicehearts.com/tiedote/ ) ja Nicehearts ry toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm.
Recent Comments